Alkuvalmistelut vol. 3: Paperi- ja muut sodat

Matkustamisessa on monta hienoa asiaa, mutta infernaalinen säätö papereiden kanssa ei ole yksi niistä. Tavallisessakin matkassa on omat kikkailunsa passien ja muiden kanssa, mutta vaihto-opiskelu tuo oman twistinsä jo valmiiksi työläisiin alkuvalmisteluihin.

Ihan alkuun, kun matkasta on yhtä paljon selvillä kuin keskiverto kokoomusnuori solidaarisuudesta, tulee täyttää hakemus vaihtoon. Siinä kysellään perustiedot itsestä ja oheen tulee liittää englanniksi kirjoitettava motivaatiokirje, jossa tulee kertoa, miksi vaihtoon halajaa. Tässä kohtaa ei ollut vielä mitään paniikkia, vaikkakin hakeminen jäi viimeiseen päivään - mitenkäs muutenkaan. Vaihtohakemuksen kylkeen piti lisäksi liittää HOPS ja todistus kielitaidosta (tässä vaiheessa riitti vielä yo-todistus.)

Viimein tuli Marian synnyttämisen aika ja jokainen oli verollepantava. Samaan aikaan Laosissa sain tiedon vaihtoon hyväksymisestä VY:n osalta. Verollepanon jälkeen meni pitkä tovi, kunnes sitten lopulta tuli kohdeyliopistoon hakemisen aika. Universidad Mayor halusi perustietojen lisäksi tietää minusta kaikenlaista jännää, kuten mm. veriryhmäni ja selvityksen vanhemmiltani, että he takaavat minun matkani taloudellisesti. Näin nyt ei syystä tai toisesta käynyt ja kysyinkin asiaa VY:n vaihtoasioiden ykkösmieheltä, ja tämä kertoi, että ko. lapun saa yliopistoltakin. Muita hakemukseen tarvittavia lappuja olivat virallinen selvitys espanjan kielen taidosta (omalla kohdallani EuroPass-todistus), todistus matkavakuutuksesta (sai toimittaa jälkikäteenkin) ja englanninkielinen opintorekisteriote. Taisipa mukana olla valokopio passistakin.

Tämän hakemuksen jälkeen kului taas aikaa, kunnes tuli vaihto-orientaatioiden aika. Siellä paperipakkaan tuli lisäyksenä Learning Agreement, joka käytiin sumplimassa tiedekunnassa. Käytännössä siinä siis selvitetään, mitä vaihdossa aikoo opiskella ja miten se pelaa yhteen opiskeltavan tutkinnon kanssa. Tämä hakemus tulee käydä läpi myös Chilen päässä paikallisen tahon kanssa. Lisäksi säilytykseen tuli lappu, jolla vahvistetaan lopulta Suomen päässä, että vaihto-opiskelut on suoritettu kunnialla. (Siihen on siis pyydettävä nimmarit kohdeyliopistolta vaihdon päätteeksi.)

Ja vihdoin saapui lopullinen sinetti lähdölle, hyväksymiskirje Universidad Mayorista. Se tapahtui sopivasti n. 1,5 kk ennen suunniteltua lennon ajankohtaa ja tämä aloitti toisen ruljanssin, viisumihakemuksen säätämisen. Otin ensin yhteyttä väärään mailiosoitteeseen Chilen lähetystössä (info[at]embachile.com) ja sitä ihmetellessä kuluikin sopivasti joulunpyhät. Onneksi luin kuitenkin erästä erittäin informatiivista blogia, josta huomasin lähettää tiedusteluni oikeaan osoitteeseen. (consulado[at]embachile.com)

Osoitteesta vastasi (englanniksi) erittäin avulias henkilö, joka laittoi listan tarvittavista liitteistä ja itse hakemuksen vastauksena. Tarvittavat liitteet olivat:

• valokopio passista
• rikosrekisteriote (puhdas sellainen, jonka tilaamiseen kannattaa muuten varata aikaa ja rahaa)
• todistus rahallisesta pärjäämisestä (KELAn lappu opintotuista ja muista on muy bueno)
• kohdeyliopiston vahvistus siitä, että sinne ollaan nyt oikeasti sitten menossa
• passikuva (värillinen)
• todistus kelvollisesta terveydentilasta (lääkärin tms. lausunto, että hakija on terve)
• voitelurahaa n. 330€ (selkkausten kaihtamiseksi tämä tarkoittaa siis vuoden opiskelijaviisumin hintaa)

Kuukauden verran aikaa meni siinä, että paperit sain hankittua ja siinä, että lähetystön päässä saatiin nämä liput ja laput käytyä läpi. Lopulta (tänään) kävin hakemassa viisumin ja tarvittavat muut paperit lähetystöstä. Lähetystön virkailijan kanssa tuli juteltua mukavia reilu tovi, kun odottelimme itse konsulin viimeistelevän ruokansa. Konsulin tuli siis vielä allekirjoittaa viisumipaperit.

Nyt kun kaikki hommat on kasassa, alkaa jo vähän jännittään. Ei kuitenka paljoo. Eipä. 

Loppuun vielä huumoria + lähetystön skaalailuskilssejä: