Alkuvalmistelut vol. 3: Paperi- ja muut sodat

Matkustamisessa on monta hienoa asiaa, mutta infernaalinen säätö papereiden kanssa ei ole yksi niistä. Tavallisessakin matkassa on omat kikkailunsa passien ja muiden kanssa, mutta vaihto-opiskelu tuo oman twistinsä jo valmiiksi työläisiin alkuvalmisteluihin.

Ihan alkuun, kun matkasta on yhtä paljon selvillä kuin keskiverto kokoomusnuori solidaarisuudesta, tulee täyttää hakemus vaihtoon. Siinä kysellään perustiedot itsestä ja oheen tulee liittää englanniksi kirjoitettava motivaatiokirje, jossa tulee kertoa, miksi vaihtoon halajaa. Tässä kohtaa ei ollut vielä mitään paniikkia, vaikkakin hakeminen jäi viimeiseen päivään - mitenkäs muutenkaan. Vaihtohakemuksen kylkeen piti lisäksi liittää HOPS ja todistus kielitaidosta (tässä vaiheessa riitti vielä yo-todistus.)

Viimein tuli Marian synnyttämisen aika ja jokainen oli verollepantava. Samaan aikaan Laosissa sain tiedon vaihtoon hyväksymisestä VY:n osalta. Verollepanon jälkeen meni pitkä tovi, kunnes sitten lopulta tuli kohdeyliopistoon hakemisen aika. Universidad Mayor halusi perustietojen lisäksi tietää minusta kaikenlaista jännää, kuten mm. veriryhmäni ja selvityksen vanhemmiltani, että he takaavat minun matkani taloudellisesti. Näin nyt ei syystä tai toisesta käynyt ja kysyinkin asiaa VY:n vaihtoasioiden ykkösmieheltä, ja tämä kertoi, että ko. lapun saa yliopistoltakin. Muita hakemukseen tarvittavia lappuja olivat virallinen selvitys espanjan kielen taidosta (omalla kohdallani EuroPass-todistus), todistus matkavakuutuksesta (sai toimittaa jälkikäteenkin) ja englanninkielinen opintorekisteriote. Taisipa mukana olla valokopio passistakin.

Tämän hakemuksen jälkeen kului taas aikaa, kunnes tuli vaihto-orientaatioiden aika. Siellä paperipakkaan tuli lisäyksenä Learning Agreement, joka käytiin sumplimassa tiedekunnassa. Käytännössä siinä siis selvitetään, mitä vaihdossa aikoo opiskella ja miten se pelaa yhteen opiskeltavan tutkinnon kanssa. Tämä hakemus tulee käydä läpi myös Chilen päässä paikallisen tahon kanssa. Lisäksi säilytykseen tuli lappu, jolla vahvistetaan lopulta Suomen päässä, että vaihto-opiskelut on suoritettu kunnialla. (Siihen on siis pyydettävä nimmarit kohdeyliopistolta vaihdon päätteeksi.)

Ja vihdoin saapui lopullinen sinetti lähdölle, hyväksymiskirje Universidad Mayorista. Se tapahtui sopivasti n. 1,5 kk ennen suunniteltua lennon ajankohtaa ja tämä aloitti toisen ruljanssin, viisumihakemuksen säätämisen. Otin ensin yhteyttä väärään mailiosoitteeseen Chilen lähetystössä (info[at]embachile.com) ja sitä ihmetellessä kuluikin sopivasti joulunpyhät. Onneksi luin kuitenkin erästä erittäin informatiivista blogia, josta huomasin lähettää tiedusteluni oikeaan osoitteeseen. (consulado[at]embachile.com)

Osoitteesta vastasi (englanniksi) erittäin avulias henkilö, joka laittoi listan tarvittavista liitteistä ja itse hakemuksen vastauksena. Tarvittavat liitteet olivat:

• valokopio passista
• rikosrekisteriote (puhdas sellainen, jonka tilaamiseen kannattaa muuten varata aikaa ja rahaa)
• todistus rahallisesta pärjäämisestä (KELAn lappu opintotuista ja muista on muy bueno)
• kohdeyliopiston vahvistus siitä, että sinne ollaan nyt oikeasti sitten menossa
• passikuva (värillinen)
• todistus kelvollisesta terveydentilasta (lääkärin tms. lausunto, että hakija on terve)
• voitelurahaa n. 330€ (selkkausten kaihtamiseksi tämä tarkoittaa siis vuoden opiskelijaviisumin hintaa)

Kuukauden verran aikaa meni siinä, että paperit sain hankittua ja siinä, että lähetystön päässä saatiin nämä liput ja laput käytyä läpi. Lopulta (tänään) kävin hakemassa viisumin ja tarvittavat muut paperit lähetystöstä. Lähetystön virkailijan kanssa tuli juteltua mukavia reilu tovi, kun odottelimme itse konsulin viimeistelevän ruokansa. Konsulin tuli siis vielä allekirjoittaa viisumipaperit.

Nyt kun kaikki hommat on kasassa, alkaa jo vähän jännittään. Ei kuitenka paljoo. Eipä. 

Loppuun vielä huumoria + lähetystön skaalailuskilssejä:

Alkuvalmistelut vol. 1: Ajatus lähdöstä

Tässä on lähipäivinä tiedossa jonkun verran juttua lähdöstä, sen säädöistä ja fiilistelyistä. Kirjotan näitä pääasiassa itselle muistiin, mutta ehkä näistä saa jotain irti joku itsekin vaihtoa tai matkalle lähtöä aikova. Aloitetaan nyt kevyimmällä, eli fiilistelyllä.

Lähdössä vaihtoon? 

Lähde ihmeessä. Ensimmäiseen päätökseen ei paljoa tarvita. Hieman lomakkeiden täyttämistä, haaveilua ja epämääräsiä unelmia seikkailusta. Omalla kohdalla päätös lähteä syntyi ryhmäpaineen tuloksena, ja Santiago oli ainoa vaihtokohde, johon edes hain. Siitä asti olen kuitenkin kiintynyt enemmän ja enemmän ajatukseen lähdöstä.

Omalta koululta saatu myönteinen vaihtopäätös saapui sähköpostiin, kun olin Luang Prabangissa, Laosissa. Etenkin silloin vaihto tuntui erittäin kaukaselta ajatukselta. Ja tuntuu vieläkin. Mutta nyt kahdeksan päivän päässä häämöttävää lähtöä on tullu jo kuumoteltua niin monelta kantilta, että ehkä se nyt lopulta tapahtuu.

Ajan mittaan tässä on tarvinnut käydä erilaisissa orientaatiotilaisuuksissa, täyttää lomakkeita, lupailla itselleen lukevansa kieltä, käydä eri ihmisten pakeilla, täyttää ja toimittaa vähän lisää lomakkeita ja todistuksia, sekä selittää ihmisille miljoonaan ja yhteen kertaan, että joo Chileen, ja helmikuussa lennetään ja ei oo viisumia, eikä kielitaitoo. Paitsi lukiossa kokoon raavittu espanjan kielen Cum laude approbatur, jolla toivon pääseväni kuuhun ja takasin. (Kielestä ja sen taidosta muuten on tulossa yks alkuvalmistelupostaus.) Eikä siinä selittämisessäkään mitään vikaa oo, onpahan juttuseuraa ja -aihetta.

Kohteesta myönteinen päätös saapuikin sitten vähän myöhempään, vaan reilu kuukausi ennen suunniteltua lähtöä. Siitä asti ajatukset onkin ollut pääasiassa nytkösitäsittenoikeestilähetäänkin ja panikointia käytännön asioista. Isoin kysymys on ollut viisumi ja sen sisältämät säädöt. Sekin nyt sitten lopulta ratkesi ja mun pitäis jopa päästä maahan sisään. Ellei sitten oo jotain naamarajaa, höhöhöhöhöhöhöhö. (Ei vaan, oon oikeesti käsittämättömän kaunis ihminen.)

Ja nyt ajatus on vihdoin konkretisoitumassa. Säädöt alkaa olla säädetty ja lähtö on ensi viikolla. Se tuntuu hyvältä. Suosittelen kaikille. Lähtekää.

Haluaisin sanoa, että oli liikaa aikaa, mutta ei ollu. On se hyvä kuitenkin olla blogissa kuvia.